Loppuratkaisu perheen ensimmäiseen karanteeniin

On ollut ilo yhteiskirjoittaa blogia mieheni kanssa. Hän on toimittanut tekstit minulle, ja minä olen oikolukenut ne ja tehnyt tarvittavia korjauksia ja tarkentanut asioita. Kerran palautteeni oli ilmeisesti hieman kriittinen, koska vastaus oli: "Kiitos palautteesta. Otamme huomioon sen toimintamme kehittämisessä." 

Tässä vielä loppuhuipennus mieheni reilun kahden viikon kotimatkasta:

 

Karanteenihotellista - hotelliin

”Kirjoitan tätä tarinanosaa keskiviikkona Beihaissa, nykyisessä kodissamme, josta puuttuu siis vaimoni, joka on tulossa noin kuukauden päästä tänne myös. Saa nähdä, mikä on tarina silloin.

Koti odotti ennallaan

 

Viimeisenä karanteenipäivänä eli maanantaina pääsimme ulos klo 10:30, eli samalla kellon lyömällä kuin olimme karanteenihotelliin erityksiin saapuneet. Ohjeena oli laittaa matkalaukut hissiin ja ihmiset rappusia pitkin alakertaan, nimenomaan eri rappusia pitkin kuin mitä olimme kerroksiin nousseet. Alhaalla suojapukuiset ihmiset ojensivat kaksi todistusta, toinen oli todistus karanteenista ja toisessa oli tulokset kahdesta karanteenin aikana otetusta koronatestistä.  Ja sitten tavarat pihalla odottavaan autoon ja kohti parempaa ja komiampaa ja kalliimpaa hotellia.

Mitenhän ulkomaailmassa ollaan?

 

Pienen hetken auton kyydissä istuttuani kännykkä soi. Siellä oli avustajani Beihaista, joka sanoi, että on mukavaa kun pääsit pois ja kaikki meni hyvin, eikö totta? Ja lisäsi samaan pakettiin, että jos haluaa välttyä 14 vuorokauden kotikaranteenilta Beihaissa, pitää olla sekä nielu- että verikoekoronatestit negatiivisia. Jaha ja taas mennään, sillä aikaisemmat kolme testiä olivat vain nielutestejä. Matkalla hotelliin löytyi lennosta verikoepaikka, joten sinne ensin. Ja siellä perillä sanottiin, että pelkkää verikoetta ei voi ottaa, vaan ensi otetaan nielutesti ja sen lisäksi on mahdollista saada sitten vasta verikoetesti eli nyt on kasassa testit neljä ja viisi ja tulokset saadaan kuuden tunnin päästä. 

 

Shanghaissa on käytettävä yhä maskeja

Shanghaita vapaana miehenä

Ja sitten hotellille. Äkkiä kamat kämppään. Kohta on oltava toimistolla, iso pomo odottaa. Ei kerkee kunnolla syömään. Onneksi illalla on aikaa. Pääsen ulos hotellista, vältän aulabaarin kutsuvan oluttarjoilun ja pihalla kauhukseni huomaan mäkkärin. Pakko mennä syömään, pikalounaaksi angus-pekoniburgeri ja ranskalaisia. Oli muuten hyvä. Sitten toimistolle ja illalla ihan tietoisesti hieman liikaa bratwursteja ja kaveriksi niille joku olut.

 

Tiistaina Shanghaista kohti Beihaita, kahden ja puolentunnin lento. Kentällä normi kuumeenmittaus, terveysapin vihreän koodin näyttö ja turvatarkastus. Ylimääräisenä numerona oli lipputiskillä karanteenitodistusten näyttäminen, uuden terveysapin lataaminen ja perinteisen paperilapun täyttäminen, jossa kysyttiin ihan samat tiedot kuin aikaisemmin eli milloin saavuit, millä lennolla, mihin menet, millä passilla ja kuka oot. Jostain oli kertynyt hieman kiloja, ei siis minuun vaan laukkuun, joten pieni ylikuormamaksu ja sitten kohti konetta. Koneeseen, takariviin ja perillä lähes viimeisenä ulos. Jostain syystä länsimaalaiset laitetaan nykyisin usein taakse istumaan.

Lentokenttäjunassa

 

Lentokentät ovat yhä hiljaisia

Beihain koneessa!

Kalkkiviivoilla ja vihdoin yli

Huh, vihdoinkin Beihaissa. Pieni kävely, laukku hihnalta, kuumeen mittaus ja ulos. Eipäs sittenkään, lentokenttäpoliisi siellä iloisesti odottaa lappu kourassa, että ookko nää se länkkäri OPA? Heillä näkyi olevan ennakkotieto, että olen tulossa. Ja sitten taas mentiin eli täytä tämä lomake, samat kysymykset ja sitten tuolla on muuten koronatesti numero kuusi. Siihen meni tunti, kun olin eka länkkäri, jolla reenattiin kaikki oikeat laput ja testihommelit kohdilleen, ja kukaan virkailijoista ei tietenkään puhunut englantia, enkä minäkään ole oppinut kiinaa vieläkään puhumaan. Onneksi toinen ulkomaan passin omaava henkilö, joka osasi kiinaa ja englantia, otettiin kanssa testiin, ja hän toimi avuliaana tulkkina.

Tuttua huttua, kuskini kyydissä

 

Nyt on eka työpäivä takana ja mieli ei tee matkustaa Kiinasta mihinkään, jos siis meinaa palata Kiinaan takaisin. Oli se sen verran raskas testi- ja karanteenirupeama.  Taisin jossain välissä todeta, että Guangxin maakunnan ohjeiden mukaan joudun anomaan uudelleen oleskelu- ja työluvat. Tuohon prosessiin kuuluu terveystarkastus, joka on perjantaina. Ja johon kuuluu siis nykyään se koronatesti. Siis se seitsemäs testi 24 vuorokauden aikana. Jaha, ja taas mennään.

 

PS. voimia kaikille karanteenikavereille ja tuleville karanteenilaisille, olkoon tuuri puolellanne hyvän hotellin merkeissä!”