Karanteenipäiväkirja, ensimmäinen viikko

Kiinaan paluuni ajankohta on luultavasti 11.9. Lentoliput ovat varauksessa ja viisumihakemus on laitettu. Koiramme on jo lähtenyt talvihoitoon siskoni perheeseen. Olen viihtynyt Suomessa hyvin, mutta ensimmäistä kertaa tämän kolmen kuukauden aikana on alkanut herätä halu palata Kiinaan. Mieheni ensimmäinen karanteeniviikko on huomenna ohi. Seuraavassa on otteita hänen viikostaan:

Karanteenipäiväkirja

"Vanki" numero 1

 

Maanantai, asettumista

”Pääsin karanteenihuoneeseeni maanantaina aamupäivällä. Asetuin taloksi ja yritin sisäistää karanteenisäännöt ja -rajoitteet. Pohdin myös sitä, mitä mahdollisuuksia minulla on parantaa karanteenielämisen tasoa. Minulla on etätulkkina kiinalainen avustaja, joka on erityisen tärkeä tässä hotellissa, jonka henkilöstö puhuu vain kiinaa. Aluksi tutustuin hotellilla myytävien tuotteiden listaan. Tarjolla on erilaisia virvoitusjuomia, pikanuudeleita, vettä, savukkeita ja muita paikallisia pikkunaposteltavia. Ne voi tilata hotellin WeChatin kautta, muta ainostaan kiinaksi. Maanantaina aloitimme myös pyyhkeiden, hedelmien ja pikakahvin etsimisen. Hotelli vahvisti, että heiltä niitä ei saa ja he eivät niitä aio hankkia. Lähikaupoista saa vain pieniä pyyhkeitä, joten kylpypyyhettä sai odottaa. Ensimmäinen päivä kului kahvitta, kun se jäi lähtötohinassa Suomesta hankkimatta.

Tiistai, töihin paluuta
 

Tiistaina palasin työarkeen matkapäivien jäljiltä, työpäivien aikana teen etätöitä noin kahdeksan tuntia. Tiistai oli helppo työpäivä kokousten puolesta, vain kaksi tunnin etäkokousta. Muu aika meni loman aikana kertynyttä esitysmateriaalia ja sähköposteja peratessa. Päivällä huomasin, että tietokoneen laturi oli jäänyt Suomeen, mutta Shanghain toimistolta lupasivat toimittaa uuden seuraavana päivänä karanteenihotellille. Kiinan kotiinpaluumatkan viimeisen osan lentolippujen hankkimista varten yritimme saada selville, mihin aikaan on mahdollista päästä lähtemään hotellilta. Ainoa tieto mitä saatiin, on että myöhään ja että on yhteiskuljetus kentälle. Päivittäinen lento Shanghaista Beihaihin lähtee 15:30, joten näytti siltä, että paluu kotikaupungin kotikaranteeniin lykkääntyy yhdellä päivällä. Päätin kuitenkin tilata liput karanteenin päättyminen jälkeiselle päivälle. Tänä päivänä tuli tilatut tarvikkeet eli isompi kylpypyyhe ja pikakahvia, elämä hymyilee jälleen.  Hmm, jos juo yhden kupin kahvia arkipäivinä ja kaksi kuppia viikonloppuna, niin kahvi riittää koko ajaksi, hedelmillä pärjää muutaman päivän.    

Monitoimipöytä

 

Samoin tiistaina koronavalvonta otti yhteyttä kertomalla hotellin osoitteen ja kertoi myös tiedon, että ensimmäisestä koronatesteissä ei ollut löytynyt yhtään positiivista tulosta. Samalla kerrottiin, että seuraava koronatesti on noin kymmenen päivän kuluttua, ja sen hinta on 120 RMB eli noin 15 €. Tuli myös vahvistus sille, että karanteeni päättyy kymmenes elokuuta. Silloin saa todistuksen suoritetusta koranakaranteenista, mikäli uusintakoronatesti on negatiivinen.

 

Tämän viikon aikana on tullut tarkennuksia annettuihin ohjeisiin ja tietoa tulevasta aikataulutuksesta, tiedot ovat pääasiassa hotellikaranteenia valvovalta lääkäriltä. Lääkäri kysyi ne samat tiedot kuin niissä hotellille annetuissa lapuissa ja niissä apeissa on eli nimi, puhelinnumero ja mikä on Kiinan kotiosoite ja kuka on Kiinan yhteyshenkilö. Ja että lämpötila olisi hyvä mitata nielusta. Ja että mittausajat ovat klo 9 ja klo 14. Ja että huoneesta ei saa poistua. Ja että jos tarvitsee kuitin majoituksesta niin pitää pyytää etukäteen. Ja kehotus mitata lämpötila nyt ja raportoida se hänelle. Kertaus on opintojen äiti, ja käskyt selkeitä. Myös virallinen koronavalvonta lähestyi päivän aikana kerran ja kysyi tarkkaa Kiinan kotiosoitetta. Joka on siis se sama, mikä on joka lomakkeessa ja apissa.

 

Keskiviikko, lisää töitä sikäli kun yhteydet sallii

Keskiviikko kului lähinnä luurit päässä, kokouksia oli kahdeksan ja puoli tuntia. Onneksi läppärissä riitti virtaa, sillä laturin saapuminen siirtyikin yllättäen seuraavalle päivälle. Hotellin vastaanotto oli säilönyt sen tilapäisesti johonkin, ja sen etsimiseen meni aikaa. Laturin puuttumisen vuoksi minimoin läppärin käytön ja osallistuin etäkokouksiin pääasiassa puhelimen kautta. Tämän päivän aikana myös paljastui, että hotellin Wifi-verkko on huono ja yhteydet katkovat melko tavalla. Välillä sähköpostitkaan eivät lataudu koneelle. Syynä taitaa olla osittain se, että hotellissa ovat kaikki huoneet täynnä karateenilaisia, ja mitäpä muuta ihmiset tekisivät kuin roikkuisivat linjoilla. Illalla oli sen verran tylsää, että päätin pestä vähän pyykkiä, vaikka puhtaita on vielä riittävästi. Jostakin on ajankulua keksittävä, ettei tylsisty. Koronavalvonta oli hiljaa koko päivän.

 

Torstai ja perjantai, rutiinia jo

Torstain aamupalan yhteydessä tuli myös hetken hukassa ollut uusi laturi. Onneksi läppärissä riitti virta sen saapumiseen asti.  Päivän kokoussaldoksi tuli vain viisi tuntia. Kummallista, koronavalvonta on hiljaa jo toista päivää.

 

Perjantaina, viikon viimeisenä virallisena työpäivänä oli kuusi tuntia kokouksia, normipäivä. Päivän myötä tunnelma alkaa tylsistymään, odotusteni mukaan. Ennen karanteenia mietin, että noin kolme päivää menee hyvin ja sitten alkaa tylsistyminen kunnes ensimmäisen viikon jälkeen tunne karanteenin päättymisestä helpottaa tilannetta. Saa nähdä meneekö tämän henkilökohtaisen BB-talon draaman kaari tuon mukaan, vai muuttuuko meno hullummaksi karanteenin loppua kohden.

 

Perusasioiden äärellä, ruokaa, unta ja ajankulua

Aikaisemmin tilaamaani hedelmä- ja pikakahvivarasto alkaa myös ehtymään, joten uusi tilaus liikkeelle. Pikakahvissa, kuten osittain jo kerroin, ensimmäinen toimitus sisälsi 18 annospussia eli yksi kuppi kahvi arkipäivälle ja kaksi viikonlopun päivälle, mutta päivittäinen lisäkuppimahdollisuus houkutteli tilaamaan lisää pikakahvia. Olin myös ajatellut, että en tarvitse ruokaan lisämakuja, mutta syötyäni tämän kanttiinin ruokia muutaman päivän ajan, oli pakko antaa periksi ja tilata myös purkilliset soija- ja chili-valkosipulikastiketta tuomaan lisää makuja ruokaan. Tai toisin sanoen, kun pistää riittävästi chiliä, niin ei enää ole väliä mitä syö, kun kaikki maistuu chililtä.

 

Koronavalvonta on herännyt päiväuniltaan, ensin tulivat aikataulut ja lista kuljetuksista, joilla hotellilta pääsee pois. Sitten ilmoitus, että eristys päättyy meidän ryhmän kohdalta elokuun kymmenespäivä kello 10:30. Kuljetukset lähtevät sitten illalla kahdeksalta, joten valitsin vaihtoehdoksi omatoimisen liikkeelle lähdön heti kun pääsee.

 

Tämän alkuviikon ohjelmaan kun lisää aikaerosta aiheutuvan uni- ja päivärytmin vääristymän, niin hyvä soppa on valmis. Yöllä valvotaan ja päivällä väsyttää. Esimerkiksi perjantaina menin nukkumaan tuossa vähän ennen puolta yötä ja lauantaina nousin neljän ja viiden välissä. Ensin unen yrittämistä ja sitten perään kännykän räpläystä, kunnes aamiaisen toimittajat vähän ennen seitsemää kolistelivat oven takana. Aamutoimien jälkeen kokeilin uusia ohjelmanumeroita. Oletko koskaan kävellyt reilua tuntia edestakaisin hotellihuoneessa? Nyt sekin on tehty ja sykemittarin GPS väittää, että matkaa olisi kertynyt yli kymmen kilometriä.  Taitaa liioitella, tuohan vauhti vastaisi Cooperin testissä noin 1,9 kilometrin juoksumatkaa ja tuollaista vauhtia on hieman hankala pitää yllä tuolla kuuden metrin edestakaisella juoksuradalla. Itse arvoin matkaksi noin kuusi ja puoli kilometriä.

Erilainen kävelymaasto

 

Säästelin myös tarkoituksella mukana olevia kirjoja tänne viikonloppuun, joten nyt on aloitettu ensimmäinen opus. Siitä riittää lukemista vielä muutamaksi hetkeksi ja niitä on pari lisää varastossa. Tänään myös pari ystävää soitteli Suomesta ja toivotteli voimia sinne kauheaan karanteeniin. Iltapäivällä oli välillä keskittymisvaikeuksia, eikä oikein kiinnostanut tehdä mitään.

 

Koronavalvonta oli tänäänkin aktiivinen. Ensin laittoivat kuvan lapusta, johon merkitään, yllätys yllätys, mikä on Kiinan kotiosoitteeni, milloin poistun Shanghaista, milloin ja millä saavun Kiinan kotiini ja millä poistun karanteenihotellistasi. Seuraavaksi pyydettiin maksamaan tuleva karanteenitesti ennakkoon, kysyttiin kuinka vanha olen vuosissa. Lopuksi tuli tarkennus, että koronatesti on ensiviikon perjantaina ja tulokset siitä ovat saatavilla lauantaina. Eli kertaus opintojen mutsi on.

 

Taitaa vihdoinkin unirytmi kääntyä, sillä eilen illasta nukahdin tuossa puolenyön maissa ja heräsin vasta puoli kymmenen maissa. Vielä kun saisi ajoituksen osumaan kohdalleen niin kyllä tämä tästä tasoittuu. Sunnunantai on hyvin rauhallinen, kirja lukemista, pieni reilun tunnin kävelylenkki, vähän töitä ja kotisoitto. 

 

Nykyään kello kertoo, miten yö meni

Muualla elämä jatkuu ennallaan

Peruspäivästä on löytynyt muutama mielenkiintoinen asia. Linnut aloittavat laulamisen yleensä tuossa viiden maissa, aurinko nousee kuuden maissa ja sen jälkeen liikenne alkaa vilkastumaan.  Aurinko paistaa suoraan aamulla ikkunasta sisään kunnes tuossa yhdeksän maissa huoneeni jää varjon puolelle ja päivän aikana lämpötila ulkona kiipeää tuonne 32 – 36 asteen tasoon. Tänäänkin säätiedoissa luki, että tuntuu iholla kuin 43 astetta, lähinnä korkean kosteuden ja pilvettömän taivaan takia. Olen muuten säätänyt ilmastoinnin 23 asteen kohdalle, joten on melkoinen ero sisällä ja ulkona. Keli viilenee pikkuhiljaa kuuden  eli auringon laskun jälkeen ja putoaa yöksi tuonne 25 - 28 asteen tietämille. Se mikä on myös yllättävää, hotelli on ollut rauhallinen, vain kahtena päivänä on kuulunut kovaäänistä puhetta naapurihuoneesta. Ohi kulkevan pääkauden liikenteen ääni kuulu myös sisälle, mutta ei ole mitenkään poikkeavan kovaäänistä.

 

Yksi pohdinta vielä, josta on puhuttu parin kollegan kanssa. Eli Suomessa vangit pääsevät ruokalaan ja pihalle jaloittelemaan, Kiinan karanteenissa ei.  Oliko se aikoinaan kuritushuoneen nimellä se paikka vankilassa, josta ei ei pääse ulkoilemaan tai ruokalaan, vaan pitää pysyä huoneessa ja ruoka tuodaan ovelle? Suomen vapaaehtoinen karanteeni (se jossa olin Suomeen palatessani) antaa mahdollisuuden liikkua vapaasti, kuten Suomen uutisointi on osoittanut. Se mahdollistaa tietämättä tartuttamaan muita. Täällä tartuttaminen on jo vaikeaa.”