Kaikkeen tottuu, sanotaan. Olen asunut Kiinassa kolme kuukautta, ja monista aluksi erilaisista asioista on tullut tavallisia. Suomi ja Kiina ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Tässä postauksessa kerron joistakin eroavaisuuksista kuten esimerkiksi liikkumisesta, maksamisesta, rakentamisesta, ruuasta ja arjen perusasioista eli vedestä ja vessoista sekä suomalaisten suosikkiaiheesta - säästä.
 |
| Kaunis on aina kaunista |
Mopoilusta
Kotikadullamme on aina vilkasta. Sähkömopot ja autot sujahtelevat ohitse. Juttelin viime viikolla kiinalaisen miehen kanssa, joka kertoi Kiinasta ja Beihaista. Puhuimme siitä, miten sähkömopot ovat korvanneet polkupyörät viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Mopo on nykyisin yleisin kulkuneuvo Beihaissa. Kaupungistuminen näkyy hurjana rakentamisena, ja tiet käyvät ahtaiksi yhä kasvavalle liikenteelle. Sähkömopot ovat hiljaisia ja vievät vähemmän tilaa kuin autot.
Minä päätin opetella ajamaan sähkömopolla Beihaissa. Ajelin aluksi kotimme parkkihallissa viikon ajan, mutta sitten rohkaistuin menemään liikenteeseen. Nyt olen kokenut ruuhkan ja pimeän myös mopon selässä.
Autolla ulkomaalaiset eivät saa täällä ajaa, elleivät ole suorittaneet vaativaa kielikoetta. Ja vaikka ajankin Suomessa jatkuvasti, auton rattiin minua ei täällä saisi. Liikenne on siihen aivan liian kaoottista.
 |
| Mopoilu helpottaa liikkumista |
Mopoilla kulkevat kaikenlaiset ihmiset kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Pukumiehet ajavat mopolla töihin. Mopolla kulkevat perheet. Perheen pienin lapsi voi olla kuljettajalla tai matkustajalla kantoliinassa. Vähän isommat lapset ovat vanhempiensa edessä tai takana. Joskus lapset seisovat jalkatilassa . Olen nähnyt lasten nukkuvan mopon kyydissä. Vanhempi ja kaksi lasta tai vanhemmat ja yksi lapsi on kadulla tavallinen näky. Joskus mopon kyydissä saattaa olla viisikin ihmistä.
Mopolla ajavat perheiden lisäksi vanhukset ja eri-ikäiset pariskunnat. Nuoret ovat kuten nuoret Suomessakin. He katselevat kännykkää kyydissä ollessaan ja joskus valitettavasti myös ajaessaan.
Liikenneonnettomuuksia sattuu ikävä kyllä paljon, vaikka minä en ole niitä onneksi joutunut näkemään. Kypäriä ei juuri käytetä, erityisesti lapsilla niitä ei näe oikeastaan koskaan. Tavallista on, että aikuisella on kypärä mutta lapsella ei.
Rakentamisesta ja asumisesta
Beihai, kuten muutkin Kiinan kaupungit, kasvaa koko ajan. Ihmiset muuttavat suurin joukoin maaseudulta kaupunkeihin. Korkeita kerrostaloja rakennetaan joka puolelle, ja Beihai on kasvanut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Rakennustyömaat eivät koskaan nuku. Meidän parvekkeeltamme on suora näkymä kolmelle rakennustyömaalle. Joskus joku niistä saattaa olla hiljaisempi, mutta yötä päivää, seitsemänä päivänä viikossa niissä rakennetaan, siivotaan tai järjestellään.
Kuten arvata saattaa, rakennustahti on nopea. Kuvassa oikealla oleva 33-kerroksisen talon rakentaminen aloitettiin tammikuussa, ja se alkaa olla kohta harjakorkeudessa. Pihojen laitto sujuu yhtä nopeasti, työvoimaa täällä riittää.
 |
| 24/7, 365/365 |
Kotitalomme on yksi neljästä talosta. Alue on aidattu ja vartioitu. Vartijat Kiinassa näyttävät olevan poikkeuksetta miehiä. Heidän tehtävänsä on päästää ihmisiä ja autoja sekä skoottereita sisään ja ulos. Osa hymyilee ja tervehtii, osa on totisempia. Suomessa tällaisia portinvartijoita ei näe, ja aidatut pihat ovat harvinaisempia.
Vedestä ja vessoista
Vesijohtovesi ei ole täällä juomakelpoista. Vettä myydään jokaisessa pienessä elintarvikekaupassa hedelmäkauppoja lukuun ottamatta. Näitä pieniä kauppoja on vieri vieressä, ja ne ovat aina auki.
Vessat ovat kyykkyvessoja, joten ne vaativat hieman enemmän akrobatiaa kuin Suomessa. Paikalliset ovat vetreitä ja joustavia, eikä pienuudesta ja laihuudesta ole myöskään haittaa vessassa kyykkiessä. Vessapaperia on hyvä olla aina mukana.
 |
| Kuntosalin kyykkytreenit tulevat täällä hyötykäyttöön |
Rahasta ja sen tarpeettomuudesta
Täällä ei tarvitse pankkikorttia eikä käteistä rahaa. Puhelin riittää. Pienimmässäkin kaupassa on WeChat payment- ja Alipay-koodit. Miten nämä WeChat paymentin ja Alipayn sitten toimivat?
Toimintaideana on, että käyttäjä antaa sovellukselle pankkikorttitietonsa ja luo sovellukseen niin sanotun lompakon. Maksettaessa sovelluksesta valitaan maksuvaihtoehto, jolloin puhelimen näytölle ilmestyy viivakoodi.
Kassavirkailija lukee viivakoodin viivakoodinlukijalla, ja maksu veloitetaan WeChat- tai Alipay-lompakosta. Toinen vaihtoehto, jota pienet kaupat käyttävät, on kaupan koodin skannaus ja loppusumman syöttäminen puhelimeen, jonka myyjä hyväksyy.
Työstä
Ihmiset ovat täällä työorientoituneita. Vapaa-ajasta ei olla niin tarkkoja kuin Suomessa, vaikka olen kuullut nuorten kiinalaisten olevan halukkaita muuttamaan tätä perinnettä. Sähköposteja lähetetään ja niihin vastataan kaikkina aikoina., myös niin sanotuilla lomilla tai viikonloppuisin.
Kaduilla on lakaisijoita, kaupoissa on hedelmien punnitsijoita ja liikkeissä on kassakuittien leimaajia. Paikallisessa Walmartissa on jopa henkilö joka avustaa rullaportaiden yläpäässä kärryjen kanssa. Ylipäätään kaupoissa on paljon enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.
Työpäivät ovat vähintään kahdeksantuntisia, ja työpäivää pidentää tunnin ruokatunti, jota ei lasketa työpäivään. Lisäksi on mahdollisesti tunnin työmatka suuntaansa. Työpäivä on siis helposti vähintään 11-tuntinen.
Ruuasta ja syömisestä
Kiinalaiset rakastavat ruokaa ja syömistä. He syövät aina ja kaikkialla. Ravintoissa, kaduilla, rannoilla, lentokoneissa.
Paikallisissa ravintoloissa ruoka tilataan annoksina, jotka jaetaan. Keskellä pöytää oleva pyörivä alusta helpottaa ruuan ottamista. Astiat on pakattu muoviin. Tällä kertaa tarjolla oli keittoa, tofua, kanaa eri muodoissa, kalaa eri muodoissa ja munakasta sekä kiinankaalia.
Pidän suurimmasta osasta kiinalaisista ruuista, mutta ankanjalan tyyppiset ruuat jäävät syömättä. Sen sijaan alakuvassa oleva paikallinen erikoisuus, hiekkamato, maistui ihan hyvältä.
Kiinassa on tavallista hörppiä ja imeskellä äänekkäästi ruokapöydässä, toisaalta puikkojen kanssa luisten lihapalojen syönti voisi olla muuten hankalaa.
 |
| Annokset ovat usein yhteisiä |
 |
| Haluaisitko maistaa? |
 |
| Lähes kaikkea voin maistella kerran, kuten hiekkamatoja |
Säästä
Puhutaan sitten vielä säästä. Pari viikkoa sitten Suomessa käydessäni totuin pukemaan hanskat ja pipon lenkille. Beihaissa palasin heti normaaliin asuun eli sortseihin ja t-paitaan tai lyhyeen mekkoon.
Syksy on kuitenkin tullut tännekin. Päivälämpötilat ovat edelleen +30 asteen tietämissä, mutta illalla lämpötila laskee 24-26 lämpöasteeseen. Pohjoistuulen kanssa tuo lämpötila on jo hieman viileä.
Kesäaikaan eli maaliskuusta lokakuuhun lämpötila ei laske yölläkään. Pimeys tulee kesällä noin klo 19 ja talvella hieman aikaisemmin. Aurinko nousee klo 6-7 maissa. Yöttömästä yöstä voi vain haaveilla.
Tulimme juuri iltauinnilta läheisen hotellin altaalta. Veden lämpötila on laskenut +24-26 asteeseen, eikä altaalla ole näin syksyllä meidän lisäksemme korkeintaan kuin muutama kiinalainen kuntouimari. Meille veden lämpötila alkaa olla sopiva. Kesällä se oli kuin linnunmaitoa, mukavaa oleskella, mutta raskasta uida.
Olen katsellut Facebookista ihania syyskuvia Suomesta. Ensilumi on satanut jo monin paikoin - ja sulanutkin. Erilainen Suomi on kaukana, mutta kuvien kautta saan elää sitäkin.
