Paljonko on paljon ja mitä sillä saa

Olen ollut Kiinassa jo kuusi viikkoa ja Beihaissa lähes neljä. Elämä on asettunut taas tuttuihin uomiinsa, niin kuin se aina tekee. Ympyrät ovat oman kodin ja lähiympäristön kokoiset. Pohdin tänään arkea rahan kautta. Kuvat ovat vakiolenkkini varrelta otettuja.

Eri rytmissä

Elämme taas täysin eri rytmissä Suomen kanssa. Viiden tunnin aikaeron vaihtuminen kuudeksi tuntuu todella paljolta. Kyseessä on lähes työpäivän mittainen ero. Kello on 13, ja tulin juuri lounaalta mieheni kanssa. Suomessa vasta heräillään tai juodaan aamukahveja. Kun me alamme nukkumaan, Suomessa päästään töistä ja suunnitellaan illan viettoa. 

Lounaalla

Tämän päivän lounas oli jättikokoinen kulhollinen nuudelisopaksi ristimäämme keittoa lähiravintolassa. Sopassa on pohjana iso kasa nuudeleita, jonka päälle kaadetaan valinnan mukaan liha-, kala-, kana-, äyriäis-tai jotain muuta keittoa ja vaihteleva lajitelma kasviksia. Lisäksi keittoonsa voi ripotella yrttejä, mausteita ja muuta sellaista. Kulho oli tällä kertaa posliininen, vaikka yleensä saamme metallisen, koiramme ruokakuppia muistuttavan astian. Keiton hinta on 10 juania, eli kahden hengen lounas maksaa 2,5 euroa. 

Mieheni on käynyt tässä paikassa useita kertoja, joten hänet tunnistettiin heti. Vastaanotto oli ystävällinen, ja meitä tervehdittiin täällä harvoin kuultavalla englannin kielellä. Lounasannos oli niin iso, että otimme loput mukaan, siitä syö hyvin vielä kerran tai kaksi. Kiinassa on tapana ottaa jäljelle jäänyt ruoka mukaan. Ruoka kuin ruoka kaadetaan muovirasioihin tai jopa muovipusseihin. 

Ostoksilla

Hinnat täällä Beihaissa ovat pääsääntöisesti halvat. Esimerkiksi viime perjantain kaksi jaettua taksimatkaa, lounas ja leivoskahvit maksoivat yhteensä noin 10 euroa. Hinnat ilmoitetaan yleensä puolissa kiloissa ja joskus neljänneskiloissa. Yllätyksiä voi tulla, jos luulee vilkaisevansa puolikilohintaa ja kyseessä onkin kappalehinta. Kerran ostin kiivejä usean euron kappalehinnalla ja toisen kerran appelsiineja moninkertaisella hinnalla verrattuna siihen, mitä oletin. Molemmilla kerroilla hedelmien punnitsijat huomauttivat jotakin asiasta, mutta emme ymmärtäneet riittävästi kiinaa. Jälkeenpäin mietin sitä, mistä huomauttaminen johtui. Onko hinnoista tullut valituksia? Haluttiinko meitä auttaa? 

Kausihedelmät ovat todella halpoja ja hyviä. Pussi mandariineja maksaa 50 senttiä ja repullinen hedelmiä ja vihanneksia noin viisi euroa. Ulkomaisia turisteja Beihaissa ei juuri ole, joten turistihintoja ei täällä kohtaa. Siksi tiedän, että meidän halpojen hintojen ihastelut eivät ole ihan reiluja. Paikalliset maksavat samat hinnat välillä hyvinkin pienistä palkoistaan. He taatusti jättävät usean euron hintaiset kiivit kauppaan, vaikka me voimme maksaa niistä oppirahat. 

Halvat hinnat koskevat kuitenkin lähinnä tätä pientä kotikaupunkiamme. Esimerkiksi Shanghaissa ja Pekingissä hinnat ovat vähintään Suomen tasoa. Tuontitavaroista saa täälläkin maksaa. Lempisuklaatani, Fazerin pähkinäsuklaata saa tännekin kuuden euron levyhintaan ja puolukkahilloa reilulla viidellä kympillä. Sen sijaan paljasjalkakenkäni maksoivat noin 10 euroa. 

Rahaa täällä ei halvoista hinnoista ja tarjonnasta johtuen saa kulumaan juuri muuhun kuin ruokaan ja Taobaoon. Käymme syömässä ravintolassa kerran tai pari viikossa. Kahden hengen aterian hinnaksi juomineen tulee noin 10–20 euroa. Viime viikonloppuna kävimme suomalaisten kavereidemme kanssa syömässä läheisen hotellin buffet-illallisella, jossa oli tarjolla muun muassa monenlaisia mereneläviä, sushia, lihaa, kalaa, kanaa, kasviksia sekä keskinkertaista viiniä. Buffetin hinta oli jo kalliimpi eli reilu 20 euroa yhdeltä hengeltä. 

You wish - Taobao

Taobao on paikallinen joka paikan verkkokauppa. Olen huomannut, että mitä Taobaosta ei saa, sitä ei luultavasti ole. Olen tilannut tavaroita Taobaosta, koska se on helppoa ja mahdollistaa sellaisten tuotteiden tilaamisen, joita meidän olisi hankala tai mahdoton löytää Beihaista. Tavaraa kuljetetaan ympäriinsä ja pakataan moninkertaiseen pahviin ja muoviin. Pakkaaminen on hurjaa, ja koska tilauksia on miljoonia (vai miljardeja) vuodessa, muovia ja pahvia kertyy hurjia määriä. Roskien käsittely on tietojeni mukaan asiallista, mutta totuutta en kuitenkaan voi tietää. Jokainen työvaihe työllistää kiinalaisia, ja on siksi tietysti hyvä asia.. Täällä ”kaikki” tekevät työtä, joten työpaikkoja on oltava paljon. 

Taobaosta tilatessa on hyvä muistaa muutama perusasia. Koska kiinalaiset ovat pääsääntöisesti lyhyitä ja hyvin hoikkia (tarkoitan siis todella hoikkia, en sellaisia, millaisia hoikat ovat Suomessa), koot ovat erilaisia kuin Euroopassa. Tuotteessa on yleensä maininta, että kyseessä on kiinalainen koko. Suomessa olen kokoa M, mutta täällä XL on sopiva. Pitkähihaisia paitoja en uskolla ostaa verkosta, koska täkäläisten kauppojen perusteella hihat ovat niissä minulle 173 sentin pituiselle aina lyhyitä. Sama koskee pitkiä housuja. 

Talvea kohti

Onneksi pitkien hihojen ja lahkeiden kausi on vain muutaman kuukauden mittainen, ja silloinkin välissä on lämpimiä päiviä. Nyt yölämmöt ovat saattaneet laskea lähelle +20 astetta, mutta päivisin on edelleen 23–28 lämpöastetta. Paikalliset ovat monina päivinä siirtyneet jo pitkiin hihoihin ja lahkeisiin, mutta me aletaan nauttia parhaasta säästä eli Suomen kesäkeleistä. Sortsimme poikkeavat paikallisten talviasusteista, ja herätämme huomiota. Ihan niin kuin aina.  

Aamuisin rannalla on unenomaista

Heti aamuseitsemältä on paras hetki rantakävelylle

Melkein ehdin ottaa kuvan kulkuneuvojen välistä

Venyttelijöillä jalka nousee ikään katsomatta

Punaiselle sillalla on aina pakko pysähtyä

Toisella puolella rantaa

Viikonloppulenkillä tämä maisema on vakio

Vanhalla kadulla on seisahtunut tunnelma

Tuoksu on parempi kuin ilman vettä

 

Erilainen Kiina

Kaikkeen tottuu, sanotaan. Olen asunut Kiinassa kolme kuukautta, ja monista aluksi erilaisista asioista on tullut tavallisia. Suomi ja Kiina ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Tässä postauksessa kerron joistakin eroavaisuuksista kuten esimerkiksi liikkumisesta, maksamisesta, rakentamisesta, ruuasta ja arjen perusasioista eli vedestä ja vessoista sekä suomalaisten suosikkiaiheesta - säästä.

Kaunis on aina kaunista

Mopoilusta

Kotikadullamme on aina vilkasta. Sähkömopot ja autot sujahtelevat ohitse. Juttelin viime viikolla kiinalaisen miehen kanssa, joka kertoi Kiinasta ja Beihaista. Puhuimme siitä, miten sähkömopot ovat korvanneet polkupyörät viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Mopo on nykyisin yleisin kulkuneuvo Beihaissa. Kaupungistuminen näkyy hurjana rakentamisena, ja tiet käyvät ahtaiksi yhä kasvavalle liikenteelle. Sähkömopot ovat hiljaisia ja vievät vähemmän tilaa kuin autot. 

Minä päätin opetella ajamaan sähkömopolla Beihaissa. Ajelin aluksi kotimme parkkihallissa viikon ajan, mutta sitten rohkaistuin menemään liikenteeseen. Nyt olen kokenut ruuhkan ja pimeän myös mopon selässä. 

Autolla ulkomaalaiset eivät saa täällä ajaa, elleivät ole suorittaneet vaativaa kielikoetta. Ja vaikka ajankin Suomessa jatkuvasti, auton rattiin minua ei täällä saisi. Liikenne on siihen aivan liian kaoottista.

Mopoilu helpottaa liikkumista

 

Mopoilla kulkevat kaikenlaiset ihmiset kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Pukumiehet ajavat mopolla töihin. Mopolla kulkevat perheet. Perheen pienin lapsi voi olla kuljettajalla tai matkustajalla kantoliinassa. Vähän isommat lapset ovat vanhempiensa edessä tai takana. Joskus lapset seisovat jalkatilassa. Olen nähnyt lasten nukkuvan mopon kyydissä. Vanhempi ja kaksi lasta tai vanhemmat ja yksi lapsi on kadulla tavallinen näky. Joskus mopon kyydissä saattaa olla viisikin ihmistä. 

Mopolla ajavat perheiden lisäksi vanhukset ja eri-ikäiset pariskunnat. Nuoret ovat kuten nuoret Suomessakin. He katselevat kännykkää kyydissä ollessaan ja joskus valitettavasti myös ajaessaan. 

Liikenneonnettomuuksia sattuu ikävä kyllä paljon, vaikka minä en ole niitä onneksi joutunut näkemään. Kypäriä ei juuri käytetä, erityisesti lapsilla niitä ei näe oikeastaan koskaan. Tavallista on, että aikuisella on kypärä mutta lapsella ei. 

Rakentamisesta ja asumisesta

Beihai, kuten muutkin Kiinan kaupungit, kasvaa koko ajan. Ihmiset muuttavat suurin joukoin maaseudulta kaupunkeihin. Korkeita kerrostaloja rakennetaan joka puolelle, ja Beihai on kasvanut hurjasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Rakennustyömaat eivät koskaan nuku. Meidän parvekkeeltamme on suora näkymä kolmelle rakennustyömaalle. Joskus joku niistä saattaa olla hiljaisempi, mutta yötä päivää, seitsemänä päivänä viikossa niissä rakennetaan, siivotaan tai järjestellään. 

Kuten arvata saattaa, rakennustahti on nopea. Kuvassa oikealla oleva 33-kerroksisen talon rakentaminen aloitettiin tammikuussa, ja se alkaa olla kohta harjakorkeudessa. Pihojen laitto sujuu yhtä nopeasti, työvoimaa täällä riittää.

24/7, 365/365

Kotitalomme on yksi neljästä talosta. Alue on aidattu ja vartioitu. Vartijat Kiinassa näyttävät olevan poikkeuksetta miehiä. Heidän tehtävänsä on päästää ihmisiä ja autoja sekä skoottereita sisään ja ulos. Osa hymyilee ja tervehtii, osa on totisempia. Suomessa tällaisia portinvartijoita ei näe, ja aidatut pihat ovat harvinaisempia. 

Vedestä ja vessoista 

Vesijohtovesi ei ole täällä juomakelpoista. Vettä myydään jokaisessa pienessä elintarvikekaupassa hedelmäkauppoja lukuun ottamatta. Näitä pieniä kauppoja on vieri vieressä, ja ne ovat aina auki. 

Vessat ovat kyykkyvessoja, joten ne vaativat hieman enemmän akrobatiaa kuin Suomessa. Paikalliset ovat vetreitä ja joustavia, eikä pienuudesta ja laihuudesta ole myöskään haittaa vessassa kyykkiessä. Vessapaperia on hyvä olla aina mukana. 

Kuntosalin kyykkytreenit tulevat
täällä hyötykäyttöön

Rahasta ja sen tarpeettomuudesta

Täällä ei tarvitse pankkikorttia eikä käteistä rahaa. Puhelin riittää. Pienimmässäkin kaupassa on WeChat payment- ja Alipay-koodit. Miten nämä WeChat paymentin ja Alipayn sitten toimivat? 

Toimintaideana on, että käyttäjä antaa sovellukselle pankkikorttitietonsa ja luo sovellukseen niin sanotun lompakon. Maksettaessa  sovelluksesta valitaan maksuvaihtoehto, jolloin puhelimen näytölle ilmestyy viivakoodi. 

Kassavirkailija lukee viivakoodin viivakoodinlukijalla, ja maksu veloitetaan WeChat- tai Alipay-lompakosta. Toinen vaihtoehto, jota pienet kaupat käyttävät, on kaupan koodin skannaus ja loppusumman syöttäminen puhelimeen, jonka myyjä hyväksyy. 

Työstä

Ihmiset ovat täällä työorientoituneita. Vapaa-ajasta ei olla niin tarkkoja kuin Suomessa, vaikka olen kuullut nuorten kiinalaisten olevan halukkaita muuttamaan tätä perinnettä. Sähköposteja lähetetään ja niihin vastataan kaikkina aikoina., myös niin sanotuilla lomilla tai viikonloppuisin. 

Kaduilla on lakaisijoita, kaupoissa on hedelmien punnitsijoita ja liikkeissä on kassakuittien leimaajia. Paikallisessa Walmartissa on jopa henkilö joka avustaa rullaportaiden yläpäässä kärryjen kanssa. Ylipäätään kaupoissa on paljon enemmän työntekijöitä kuin Suomessa. 

Työpäivät ovat vähintään kahdeksantuntisia, ja työpäivää pidentää tunnin ruokatunti, jota ei lasketa työpäivään. Lisäksi on mahdollisesti tunnin työmatka suuntaansa. Työpäivä on siis helposti vähintään 11-tuntinen. 

Ruuasta ja syömisestä

Kiinalaiset rakastavat ruokaa ja syömistä. He syövät aina ja kaikkialla. Ravintoissa, kaduilla, rannoilla, lentokoneissa.

Paikallisissa ravintoloissa ruoka tilataan annoksina, jotka jaetaan. Keskellä pöytää oleva pyörivä alusta helpottaa ruuan ottamista. Astiat on pakattu muoviin. Tällä kertaa tarjolla oli keittoa, tofua, kanaa eri muodoissa, kalaa eri muodoissa ja munakasta sekä kiinankaalia. 

Pidän suurimmasta osasta kiinalaisista ruuista, mutta ankanjalan tyyppiset ruuat jäävät syömättä. Sen sijaan alakuvassa oleva paikallinen erikoisuus, hiekkamato, maistui ihan hyvältä. 

Kiinassa on tavallista hörppiä ja imeskellä äänekkäästi ruokapöydässä, toisaalta puikkojen kanssa luisten lihapalojen syönti voisi olla muuten hankalaa. 

Annokset ovat usein yhteisiä

Haluaisitko maistaa?

Lähes kaikkea voin maistella kerran,
kuten hiekkamatoja

Säästä

Puhutaan sitten vielä säästä. Pari viikkoa sitten Suomessa käydessäni totuin pukemaan hanskat ja pipon lenkille. Beihaissa palasin heti normaaliin asuun eli sortseihin ja t-paitaan tai lyhyeen mekkoon. 

Syksy on kuitenkin tullut tännekin. Päivälämpötilat ovat edelleen +30 asteen tietämissä, mutta illalla lämpötila laskee 24-26 lämpöasteeseen. Pohjoistuulen kanssa tuo lämpötila on jo hieman viileä. 

Kesäaikaan eli maaliskuusta lokakuuhun lämpötila ei laske yölläkään. Pimeys tulee kesällä noin klo 19 ja talvella hieman aikaisemmin. Aurinko nousee klo 6-7 maissa. Yöttömästä yöstä voi vain haaveilla.

Tulimme juuri iltauinnilta läheisen hotellin altaalta. Veden lämpötila on laskenut +24-26 asteeseen, eikä altaalla ole näin syksyllä meidän lisäksemme korkeintaan kuin muutama kiinalainen kuntouimari. Meille veden lämpötila alkaa olla sopiva. Kesällä se oli kuin linnunmaitoa, mukavaa oleskella, mutta raskasta uida. 

Olen katsellut Facebookista ihania syyskuvia Suomesta. Ensilumi on satanut jo monin paikoin - ja sulanutkin. Erilainen Suomi on kaukana, mutta kuvien kautta saan elää sitäkin.