Puolet meistä palasi Kiinaan

Blogi on ollut hiljainen toukokuun alusta saakka. Silloin perhesyyt toivat minut yllättäen Suomeen ja olen täällä edelleen. Nyt olen täyttämässä viisumihakemusta, ja syyskuun puolivälissä minun on tarkoitus palata Kiinaan.  Lentoja Shanghaihin on ollut harvakseltaan, mutta syyskuussa niitä on jo enemmän.  Kiinassa odottaa hotellikarenteeni siinä kaupungissa, minne kone laskeutuu eli matka on tavallista paljon pitempi. Mieheni Olli-Pekka tuli Suomeen toukokuun lopussa ja lähti takaisin Kiinaan viime sunnuntaina. Nyt saatte kuulla Kiinaan paluusta hänen kertomanaan:

Kahden viikon koti

"Tätä tiistaista tarinaa kirjoittaessani istun Shanghain Chongmingin alueella sijaitsevassa karanteenihotellissa. Minut tuotiin tänne maanantaina suoraan Shanghain lentokentältä. Hotelli on normaalin tasoinen kiinalainen hotelli, huoneen koko on noin 20 m^2.. Ilmastointi pelaa, onneksi, sillä lämpötila on yötä päivää noin +30 astetta. Minibaaria tai jääkaappia ei ole, vedenkeitin on. Huoneen varustelussa oli pari yllätystä, kylpypyyhettä ei ollut lainkaan eikä minulla mukana, koska no, tiedättehän, sellaisen olettaa olevan hotellissa käytössä. Toinen erikoisuus oli varustepussi, jollaista ei hotellissa yleensä ole. Jos pyyhkeen haluaa, se on hankittava itse muualta, koska se ei sisälly tämän hotellin varustukseen.  Assistenttini kautta minulle järjestyi pyyhe ja vähän hedelmiä. Erikoisvarustepussissa oli kuumemittari, sumutepullo, desinfiointitabletteja, kasvomaski, pumpulituppoja ja biologisesti vaarallisten aineiden hävittämiseen tarkoitettu muovipussi.

Kokolattiamatoton lattia on helpompi puhdistaa

 

Arpajaisista tuli perushuone

Uusia rutiineja

Karanteeniohjeistus on selkeä. Huoneesta ei saa poistua seuraavaan 14 vuorokauteen, rajana on ulko-oven kynnys. Kukaan ei saa tulla huoneeseen, joten myös siivousvastuu on itsellä. Kuume pitää mitata kahdesti päivässä, mieluiten nielusta, kello 9:00 ja 14:00. Mittauksen tulos raportoidaan WeChatilla eli Kiinan WhatsUp:lla lääkärille. Kuumemittari pitää desinfioida ohjeen mukaan desinfiointiliuoksella. Käytetyt pumpulitupot laitetaan biologisesti vaarallisten aineiden hävityspussiin.  

 

Ruokaa toimitetaan kolmesti päivässä, aamiainen kello 9:00, lounas 11:30 ja päivällinen 17:30. Lounas on normaalia kiinalaista tehdasruokailutason ruokaa eli keitettyä riisiä, kasviksia ja jotain muuta höyrystämällä tai öljyssä wokkamalla tehtyä. Sillä kyllä elää, joten nyt sitten syödään elääkseen eikä eletä syödäkseen. Kuvissa on ruokatoimitukset odottamassa nälkäisiä ja esimerkki itse annoksista.

Kohtalotovereita on vaikkei heitä näekään

 

Bon appetit!

Houkutteleeko?

Lisää herkkuja

Perusruokaa perushuoneessa

Mitä muuta karanteenissa voi tehdä? Töpöttää kännykkää tai räplätä läppäriä tai lukea tai kuunnella äänikirjoja, jutella vaimon kanssa tai katsella alla olevassa kuvassa olevaa maisemaa. Paitsi, että koska ollaan kiinalaisten tietoliikennerajoitusten äärellä, YouTubet, Facebookit ja kaikki Googleen liittyvä on blokattu pois käytöstä kuten myös paljon muutakin netin sisältöä, joten käytännön valikoima on hieman kapea. VPN:ää voi yrittää käyttää, mutta suurin osa niiden serveristä on myös blokattu pois, joten ei niistä paljon apua ole. Onneksi tai epäonneksi tuo töihin liittyvä tietoliikenne toimii, joten etäkokoukset ja läppärin muu käyttö niihin liittyen sujuu ihan hyvin. Mutta tuota maisemaa voi katsella rajoituksetta.

Kaikilla ei ole edes tällaista näkymää

 

Hotellikaranteenia ennen oli pari mutkaa

Tästä tarinasta puuttuu alku, joten avataan sitä hieman. Olen tullut Kiinaan töihin 2019 huhtikuussa. Elämä sujui Kiinan normaalisti tammikuuhun saakka, mutta sitten korona alkoi vaikuttaa kaikkeen elämään. Lensin Suomeen toukokuun lopussa. Maasta pääsee pois, toukokuussa oli yksi suora lento Kiinasta Helsinkiin viikoittain (nyt niitä taitaa olla jo kolmena päivänä viikossa). Suomen päässä ei paljon tulemisista ja menemisistä kyselty, vaan menin suoraan jatkolennolle ja kahden viikon vapaaehtoiseen karanteeniin.

 

Kun lähdin Kiinasta, voimassa oli kaikkia ulkomaalaisia eli myös meitä pitkän oleskeluluvan omaavia koskeva paluukielto. Paluuajankohdasta ei silloin ollut mitään tietoa. Kesäkuussa tuli tieto, että paikallisen maakunnan johdon puoltolausunnolla asiantuntijan roolissa oleva ulkomaalainen voisi päästä perheineen takaisin Kiinaan. Paikallishallinnosta tuli puoltopäätös kolme viikkoa myöhemmin. Sen jälkeen laitoin uuden viisumihakemuksen  sisään Suomen Kiinan viisumikeskukseen ja voila, paluuviisumi oli voimassa.  Samalla tietysti peruttiin vanhat oleskelu- ja työluvat, joten nekin pitää hakea uudelleen. Ja tuo koko homma on muuten aika monta lappua ja leimaa ja valokuvaa.

 

Palataanpa takaisin alkuun. Lensin Finnairin koneella Oulusta Helsinkiin, Helsingissä kuusi tuntia odottamista ja jatkolento Juneyaolla Shanghaihin. Hesan kentän non-shengen alueella ei ollut auki muita paikkoja kuin R-kioski, kotimaan terminaalissa sentään pari kahvilaa, kioskia ja joku tax free -myymäläkin. Ensimmäiset 4 tuntia kului kotimaan terminaalin puolella ja sitten menin normaalin passintarkastuksen kautta lähes tyhjään kansainväliseen terminaaliin.  Koneeseen nousun lähestyessä paikalle saapui muutama muukin matkustaja ja arvioni mukaan Boing 787 koneeseen nousi noin 100 – 120 matkustajaa, joista kiinalaisia oli vähän yli sata. Portilla tarkastettiin passit, viisumit ja Shanghain vaatimat terveystietoapin koodit. Matka sujui maski päällä. Tarjoiluna businessluokassa oli koronarajoitusten takia papupurkki, suolakeksejä, pari kiinalaista pullaa, pari pientä pussia suolapähkinöitä ja vettä. Lisäksi tarjoiltiin kahvia ja virvoitusjuomia pyynnöstä. Lentohenkilökunta piti kokohaalareita, kasvomaskeja ja silmäsuojia. Itse lento sujui elokuvia katsellessa ja laskua odotellessa.

Mahtaakohan helteellä hikoiluttaa?

 

Lennon aikataulu piti ja kentällä olin 6:30, portilla 6:45, koronatestissä 7:30, passintarkastusksessa 7:45, laukkuja odottamassa tuloaulassa 8:15, bussissa 8:45 ja karanteenihotellissa 11:00. Eli mihin meni neljä ja puolituntia? Kun joka paikassa vähän säädetään ja kymmenet ihmiset tarkastavat paperit ja terveysapin tiedot useaan kertaan matkan aikana. Lisäksi jokaiselle tarkastuspisteelle jonotetaan. Kentällä kuljettiin aitojen rajaamana yhtä reittiä pitkin kuten Ikeassa. Sillä erotuksella, että joka paikassa on ihmisiä valvomassa, ettet vaan eksy. Koneesta ei pääse ulos, jos ei ole apissa terveystiedot kohdallaan, passintarkastukseen ei pääse ilman todistusta kentällä otetusta koronatestistä ja karanteenikuljetukseen ei pääse, jos ei ole ladannut uutta appia ja syöttänyt perustietoja sinne. Hauskinta tässä on, että kaikissa lapuissa ja apeissa kysytään ihan samat asiat, ei oikeastaan mitään lisäinformaatiota, vaan nimi, passinumero, viisuminumero, lennonnumero, mihin pisteeseen olet matkalla, missä maassa olet ollut viimeisen 14 vuorokauden aikana ja onko sinulla kuumetta tai muita sairauksien oireita

 

Koronatesti otetiin eilen, kolmella puikolla, kummastakin sieraimesta ja nielusta, tekniikalla tökkää puikko sisään, odota 10 sekuntia, pyöritä puikkoa nenässä tai nielussa kuin helikopterin roottoria 5 sekuntia ja sitten näyte talteen putkiloon. Myönnän että kokemus ei ole miellyttävä vaan enemmänkin aiheutti oksennusreaktion ja veden silmistä valumisen. Taidan siis olla herkkis. Ja viiden päivän päästä sama odottaa vielä täällä hotellilla. Ensimmäisen testin tulokset kerrottiin jo kaikille, eli koneessa olijoilla ei ollut kenelläkään positiivista testitulosta.

 

Aika asettua asumaan

Jäljellä on kolmetoista päivää hotellikaranteenia, koronatesti ja sitten kun olen oletettavasti elokuun 11. päivä nykyisessä kotikaupungissani Beihaissa, edessä on 14 vuorokautta kotikaranteenia. Tähän on syynä paikalliset määräykset, joita ei muualla Kiinassa ole eli ulkomailta tullessa valtion virallisen 14 vuorokauden karanteenin lisäksi Beihaissa pitää olla karanteenissa toiset 14 vuorokautta. Tässä meni sitten elokuu nopeasti ja helposti neljän seinän sisällä. Tai no onko se helppoa, jää nähtäväksi."

Mikä on tulos, kun ihmiset noudattavat koronamääräyksiä?

Kun maailma oli vielä avoin

Vapautta rajoitetaan monella tavalla

Ennen ja jälkeen. Olemme olleet Suomen loman jälkeen yli kuukauden Kiinassa. Poikkeustilanne oli alkanut täällä kaksi viikkoa ennen paluutamme. Tähän kuukauteen on mahtunut monenlaista totuttelemista uuteen normaaliin. 

Maailma on välillä oman kodin kokoinen,
onneksi on mieluisa maisema

Korona on tappava, kohtuullisen helposti leviävä ja heikoimpiin iskevä. Lisäksi sen seuraukset yrityksille ja taloudelle tulevat olemaan mittavat. Se on pelottavaa. Pahin skenaarioni on toteutunut, korona on nyt myös Suomessa. Kiinan taistelu on ollut käynnissä monta kuukautta, nyt on muun maailman vuoro. Nyt ei voi enää muuta kuin minimoida vahingot.

Koronatoimet Kiinassa

Kiina sulki liikkeensä ja ravintolansa. Suljettuna ovat olleet kaikki liikkeet ruokakauppoja lukuun ottamatta. Ne ovat olleet pääosin auki koko ajan. Suljettuna ovat olleet kuntosalit, valtion virastot, parturit, kauneushoitolat, hierontapaikat.

Kiina otti koronan suhteen käyttöön hengityssuojainpakon. Suojista kuulee monenlaista keskustelua. Todennäköisesti ne antavat ihmisille lähinnä henkisen suojan, kun voi tuntea tekevänsä jotain. Sairastuneiden on varmasti hyödyllistä käyttää suojia muiden turvaamiseksi. Täällä suojien käyttöä ei tarvitse valita tai olla valitsematta. Käytämme suojia, koska valtio, jossa asumme, on niin päättänyt.

Kiina otti koronan suhteen käyttöön lämmönmittauksen. Lämpömme on tänään mitattu talon alueelta lähtiessämme ja palatessamme ja kauppaan mennessämme. Lämpömme mitataan, koska valtio, jossa asumme, on niin päättänyt. Jokainen, jonka lämpö ylittää tietyn tason, koronatestataan tai laitetaan karanteeniin. 

Kiina otti koronan suhteen käyttöön liikkumisen rajoitukset. Kaikkea ylimääräistä liikkumista on kehotettu välttämään. Välillä saimme poistua talon alueelta vain kerran päivässä. Ne perheet, joissa on useampi henkilö, saivat yhteisen poistumisluvan. Jos perheen äiti meni töihin, kukaan muu perheestä ei liikkunut sen päivän aikana. Rajoitamme liikkumista, koska valtio, jossa asumme, on niin päättänyt.

Tämän lenkkimaaston paras puoli
on skootterittomuus

Kiina otti koronan suhteen käyttöön kulkemisen seurannan. Jokaisen on rekisteröitävä kulkemisensa kännykän seurantasovelluksella kotitalosta lähtiessä tai sinne palatessa, kauppaan mennessä ja ravintoissa, oikeastaan menipä mihin tahansa. Sovelluksen vihreä väri kertoo siitä, että henkilö ei ole käynyt kahteen viikkoon "koronapositiivisilla" alueilla. Ihmisiä voidaan pysäyttää ja heidän kulkunsa syitä kysyä. Kulkulupa täytyy näyttää pyydettäessä.

Kiina otti käyttöön alueiden väliset kontrollit ja rajoitukset. Eri alueiden välillä oli tietulleja, joissa poliisit päivystivät yötä päivää ja valvoivat alueilta toisille yrittäviä ihmisiä. He käännyttivät ihmisiä, mikäli kulku oli kielletty. 

Työpaikoilla lämpötila mitataan joka päivä töihin tullessa. Kuumeiset passitetaan välittömästi testeihin. Työpaikkaruokalassa syödään yhden hengen pöydissä, ja isoissa toimistohuoneissa etäisyys toisiin on vähintään 1,5 metriä. Sanomattakin on selvää, että hengityssuojaimia käytetään työpaikoilla aina ruokailua lukuun ottamatta. Etätyötä suositaan aina, kun se on mahdollista.

Karanteenit ovat olleet täällä käytössä alusta asti. Aiemmin karanteenissa sai olla omissa kodeissa, mutta karanteenimääräyksiä on tiukennettu sen jälkeen, kun korona alkoi levitä maailmalla. Tällä hetkellä muista maista palaavat joutuvat karanteeniin määrättyyn hotelliin 14 päiväksi. Karanteenissa olevien lämpötila käydään mittaamassa päivittäin. Ruoka toimitetaan heille kotiin, he eivät kuljeksi kaupoissa tai apteekeissa. 

Emme käyneet ravintoissa, koska ne olivat kiinni. Emme käy edelleenkään uimassa, saunassa, elokuvissa, tai teatterissa. Emme käy kuntosalilla, koska talomme säännöt kieltävät sen. Kävelemme pihalla hengityssuojaimissa, pidämme välimatkaa muihin kaupoissa ja kadulla. 

Uutta normaalia

Minua on auttanut yhteydenpito  rakkaisiin Suomessa, kuvat lapsista ja muista rakkaista ja koirastamme. Minua on auttanut sen ajattelu, että tämä ei kestä ikuisesti. Minua on auttanut kävely pihalla. Olen kiertänyt puolen kilometrin pituisen pihan luultavasti 250-300 kertaa. Minua on auttanut puhuminen miehen ja Beihaissa asuvien tuttujen kanssa. Minua on auttanut kaiken pienen näkeminen ympäristössä. Lapset leikkivät ja nauravat, linnut laulavat, kukat työntyvät esille.

Pysähtynyt Kiina on hiljainen

Kaikesta huolimatta on kevät

Beihaissa meni muutama viikko ilman yhtään uutta koronatapausta. Nyt täällä on todettu muutama tapaus, joista yksi on muualta Kiinaan tullut matkailija. Tämän jälkeen kontrollia tiukennettiin. Meidän on kuljetettava passia mukanamme, jotta voimme kysyttäessä osoittaa, ettemme ole tulleet maahan viimeisen kahden viikon aikana. Muut paikalliset osoittavat puhelinsovelluksen avulla täällä olemisensa. 

Elämä on ollut rajoitettua. Välillä elämä on ollut tylsää, välillä ahdistavaa. Päällimmäisenä on kuitenkin tunne turvallisuudesta. Tämän asian takia toimitaan ja taistellaan. Ihmiset noudattavat määräyksiä yhteisen edun ja tiukan määräysvallan takia. Kiinassa ei ole minäminä-kulttuuri. Onneksi.

On rajoitusten purkamisen aika

Mikä tästä kaikesta on seurannut? Maan sisäisiä koronarajoituksia on alettu purkaa. Liikkeitä on yhä enemmän auki. Parturit ja kauneushoitolat ovat avanneet ovensa. Kävelylenkeillä näkee auki olevia liikkeitä joka kerta enemmän. Ravintolat ovat saaneet lupia avata salinsa ruokailijoille. Paikkalukua on edelleen rajoitettu. Aiemmin ruokaa sai kyllä tilata, mutta se piti hakea ravintolan oven ulkopuolelta tai tilata ”kenguruilta” eli paikallisilta ruokaläheteiltä. 

Hiljaisimmillaan oli aavemaista

Koulut ovat edelleen kiinni, niiden suhteen pelataan varman päälle. Lapset ovat olleet etäopetuksessa jo kaksi kuukautta. Puhelimeen on alkanut tulla viestejä koulunkäyntiin liittyen. Se saattaa tarkoittaa sitä, että kouluja ollaan avaamassa. Liikenne on lisääntynyt. Ihmisiä on liikkeellä enemmän.

Maskien verran erilaista

Kaupat ovat jälleen avautuneet

Tänään kävimme kahvilla Starbucksissa ja saimme ensimmäistä kertaa tänä vuonna riisua hengityssuojaimet ja istua samaan pöytään juomaan kahvimme. Eilen kävimme syömässä ystäväpariskunnan kanssa. Tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. 

Haluatko hypätä matkalaukkuuni?

Lähtö Kiinaan, tarkemmin Beihaihin, on jo lähellä. Ensi keskiviikkona lennämme Oulusta Helsinkiin ja Helsingistä edelleen Kantoniin. Torstaina on jäljellä vielä lyhyt maan sisäinen lento ja kolmen tunnin automatka uuteen kotiin. Matka kotiovelta kotiovelle kestää noin vuorokauden. 

Lähtökuopissa

On aika aloittaa pakkaaminen. Tai oikeastaan suurin osa tavaroista lähti lentorahtina tiistaina, ne saapuvat perille viikko pari meidän jälkeen. 

On aika aloittaa punaisen matkalaukun pakkaaminen. Se laukku hankittiin maaliskuussa, kun kävin ensimmäisen kerran Beihaissa. Silloin lomailin siellä 3,5 viikkoa. Nyt tarkoituksena on mennä sinne asumaan. 

Lentorahtitavaroita pakatessa huomasin, etten olen kovin kiintynyt tavaroihin. Mukaan halusin lähinnä vaatteita. Länsimaalaiset ovat keskimäärin pitempiä ja muutenkin isompia kuin kiinalaiset, joten vaatteita ja erityisesti kenkiä kannattaa pakata täältä mukaan. 

Ajatukset siellä ja täällä

Beihai on prefektuuritason kaupunki Guangxin zhuangien autonomisen alueen eteläosassa. Parvekkeeltamme näkyy Etelä-Kiinan meri. Beihain väkimäärä on noin 1,5 miljoonaa, mikä on suomalaisittain paljon mutta kiinalaisittain vähän. Länsimaalaisia Beihaissa on noin 70 eli 0,0004 prosenttia. Herätämme siis huomiota katukuvassa. 

Koti on pian jätettävä.  Lämpimästä kesästä johtuen vadelmia ja viinimarjoja on jo voinut kerätä. Omenat eivät ehdi kypsyä. Paljon muutakin on jätettävä kesken ja taakse. 

Kotipihan omenat näyttävät Suomelta