中文很有趣,但很难. Zhōngwén hěn yǒuqù, dàn hěn nán. Kiinan kieli on mielenkiintoista mutta vaikeaa.
Koulun penkillä |
Yleistä kiinan kielestä
Kiinan kieli (Hànyǔ)
on maailman puhutuin kieli. Kiinassa on lukuisia eri murrealueita, ja eri
murteet voivat poiketa paljon toisistaan. Eri murteita puhuvat eivät
välttämättä ymmärrä toisiaan. Kirjoitusmerkit ovat kuitenkin samat eri
murteissa, joten mikäli puhujat eivät ymmärrä toisiaan, he voivat kirjoittaa toiselle
sen, mitä tarkoittavat.
Kiinan kielen kirjoitusmerkkijärjestelmä on vanhin käytössä oleva järjestelmä. Kirjoitusmerkkejä kiinan kielessä on noin
20 000. Lukutaitoisuusrajana voidaan pitää 1 500 merkkiä, mutta esimerkiksi
sanomalehden lukemiseen vaaditaan 2 000-3 000 merkin hallinta.
Kommunistien alkoivat
yksinkertaistaa kirjoitusmerkkejä noustuaan valtaan vuonna 1949. Tällä
pyrittiin helpottamaan lukemisen ja kirjoittamisen oppimista. Nykyisin
kirjoitusmerkit jaetaan yksinkertaistamattomiin eli monimutkaisiin ja
yksinkertaistettuihin merkkeihin. Yksi kiinan kirjoitusmerkki vastaa yleensä
yhtä tavua. En ole opetellut kirjoitusmerkkejä, koska puhutussakin kielessä on riittävästi haastetta.
Mandariinikiina on kiinan yleiskieli. Se on
koulujen virallinen opetuskieli ja valtakunnallisten medioiden käyttämä kieli.
Äidinkielenä mandariinikiinaa puhuu noin 70 prosenttia kiinalaisista. Muita
suuria murteita ovat muun muassa wu ja yue. Kiinalaiset ovat kehittäneet
pinyin-transkriptiomenetelmän, jonka avulla ääntämistä on helpompi opetella. Meille
pinyinit ovat arkipäivää kiinan opiskelussa.
Kiinan opettelua
Kielioppi tekee kiinan kielestä helppoa. Sanat
eivät taivu, ja siksi kielessä pelataan sanajärjestyksellä ja pienillä
apusanoilla. Sanoilla ei ole monikkomuotoja, mutta men-päätteellä voi ilmaista monikkoa. Muita poikkeavuuksia ovat
esimerkiksi tittelin käyttö sukunimen perässä (Ahonen tàitài eli rouva
Ahonen).
Ääntäminen tekee kiinan kielestä vaikeaa. Kiinan
kielessä on neljä perussäveltä, jotka merkitään tavun päävokaalin yläpuolelle.
Ensimmäinen sävel eli tooni on tasainen, korkeahko, kestoltaan hieman venytetty (bā eli kahdeksan). Toinen sävel on nouseva, kestoltaan hieman pidempi (bá eli vetää). Kolmas sävel on laskeva-nouseva, kestoltaan keskimääräistä
huomattavasti pitempi (bǎ eli maalitaulu). Neljäs sävel on laskeva,
hyvin lyhyt sävel (bà eli isä). Kuten esimerkeistä voi huomata,
ääntäminen on todella tärkeää.
Näiden neljän sävelen lisäksi tavut voivat olla
sävelettömiä. Näiden neljän sävelen ja sävelettömien tavujen lisäksi joskus
jotkut tavut äännetään eri sävelillä. Ääntäminen tekee kiinan kielestä vaikeaa.
Jotta asia olisi vielä monimutkaisempi, huomioon
pitää ottaa tavujen ääntymisen rajallisuus. Eri tavalla ääntyviä tavuja on
vähän yli tuhat, mutta kirjoitusmerkkejä noin 20000. Tällöin ratkaisuna on
ääntää eri kirjoitusmerkit samalla tavalla. Sana shì tarkoittaa muun muassa
sanoja olla, yrittää, osoittaa mutta
myös maailmaa. Sanalla on yli
kaksikymmentä eri kirjoitusmerkkiä.
Nykykiina on tehnyt tästä hieman
yksinkertaisempaa. Klassisen kiinan sanat ovat enimmäkseen yksitavuisia, mutta
nykykiinassa kaksitavuisia, joten samalla tavalla ääntyviä sanoja on vähemmän.
Kielen erikoisuuksia
Kiinan kielen erikoisuuksia on muu muassa se, että
verbin voi usein jättää pois lauseesta. Adjektiivi voi toimia lauseen
predikaattina. Minulla on nälkä sanotaan wǒ hǎo è, sanaa hǎo (oikein, hyvin) käytetään
myönteisen adjektiivin edellä, jolloin sen merkitys on neutraali. Myös substantiivi
voi toimia lauseen predikaattina. Olen
suomalainen -lauseen voi sanoa sekä wǒ shì
fēnlán rén että wǒ fēnlán rén.
Kysymys muodostetaan kysymyspartikkelilla ma, joka laitetaan väitelauseen loppuun. Sinä olet janoinen sanotaan nǐ kě. Oletko sinä janoinen taas on nǐ kě ma? Kysymykset voidaan muodostaa myös kysymyssanalla. Tällöinkin kysymyssana laitetaan väitelauseen loppuun. Omistusmuoto merkitään de-rakennepartikkelin avulla.
Kysymys muodostetaan kysymyspartikkelilla ma, joka laitetaan väitelauseen loppuun. Sinä olet janoinen sanotaan nǐ kě. Oletko sinä janoinen taas on nǐ kě ma? Kysymykset voidaan muodostaa myös kysymyssanalla. Tällöinkin kysymyssana laitetaan väitelauseen loppuun. Omistusmuoto merkitään de-rakennepartikkelin avulla.
Kiinan kielessä luku- tai mittasanaa ei voi laittaa
suoraan substantiivin eteen vaan väliin tulee mittasana. Mittasana riippuu
substantiivista. Mittasanoja on lukuisia erilaisia, osalla ei ole erityistä merkitystä,
osa voi olla kuvailevia tai tarkoittaa esimerkiksi paria.
Perhe ja suku ovat Kiinassa hyvin tärkeitä. Jokaisella sukulaisella on oma nimensä. Täällä erotellaan esimerkiksi eri nimityksillä tyttöserkku isän puolelta, poikaserkku äidin puolelta jne. Tämä tekee asian selkeäksi, mutta hyvin vaikeaksi oppia.
Perhe ja suku ovat Kiinassa hyvin tärkeitä. Jokaisella sukulaisella on oma nimensä. Täällä erotellaan esimerkiksi eri nimityksillä tyttöserkku isän puolelta, poikaserkku äidin puolelta jne. Tämä tekee asian selkeäksi, mutta hyvin vaikeaksi oppia.
Helppoja
ovat muun muassa kuukaudet ja viikonpäivät. Tammikuu on suoraan suomennettuna yksikuu,
helmikuu kaksikuu ym ja maanantai on viikkoyksi, tiistai viikkokaksi.
Kiinalaisista nimistä
Kiinalaisilla etunimillä on aina merkitys. Hyvä
nimi on hyvää tarkoittava, hyvältä kuulostava ja helppo kirjoitettava. Naisen
nimet tarkoittavat yleensä moraalista hyvettä tai kauneutta ja miehen nimet
korkeita tavoitteita, jaloa luonnetta tai kansan ja valtion palvelemista. Sisarusten
nimet ovat usein samankaltaisia tai muuten yhteydessä toisiinsa.
Nainen pitää
yleensä oman sukunimensä naimisiin mennessään (avoliitot ovat laittomia
vaikkakin yleistyneet) ja lapset saavat yleensä isänsä sukunimen. Vieraita
puhutellaan sukunimillä, joiden eteen laitetaan sana herra, rouva tai joku muu
sopiva sana. Tutut puhuttelevat toisiaan etu-sukunimiyhdistelmällä. Vain
erittäin tutut käyttävät pelkkää etunimeä.
Kiinan opiskelu on myös kulttuuriopetusta.
Opettajamme on keski-ikäinen mies ja hän on kertonut meille tarinoita Kiinasta
ja elämästään täällä. Hän on selkeyttänyt muun muassa Kiinassa hyvin vahvaa
hierarkiaa, joka näkyy muun muassa siinä, miten ketäkin puhutellaan.
Kiinassa
kunnioitetaan ikää. Isovanhempia ei koskaan puhutella nimellä. Perheen
vanhimpana poikana opettajamme voi puhutella nuorempia sisaruksiaan nimillä,
mutta nämä eivät häntä. He puhuttelevat isoveljeään kunnioittavalla
nimityksellä lǎo, joka tarkoittaa vanhaa.
Samaa nimitystä käytetään myös isovanhemmista, pomoista jne.
Miten käytämme kiinan kieltä?
Englantia Kiinassa eikä erityisesti Beihaissa osata juuri lainkaan. Suurin osa ei puhu sitä sanaakaan. Täällä ei käy kovin paljon ulkomaisia turisteja, joten tarvetta sen opetteluun ei ole ollut. Parhaiten englantia puhuvat lapset, jotka opiskelevat sitä jonkin verran kouluissa.
Meitä on luultu todennäköisesti enimmäkseen amerikkalaisiksi, mutta kerran jopa italialaisiksi. Englannin kielen puutteen vuoksi kiinan opiskelu on tärkeää. Se olisi tärkeää. Toki haluaisimme osata sitä paremmin myös siksi, että tämä on nyt kotimaamme.
Olen opiskellut kiinaa ennen tänne tuloa muutaman kuukauden ajan ja jatkoin opiskelua uudelleen marraskuussa. Molemmat opettajistamme ovat kiinalaisia. Jatkettuamme opiskelua huomasin, että vaikka paljon on unohtunut, jotain on myös jäänyt mieleen. Suurin haaste on edelleen ääntäminen. Tuntuu, ettei kieli taivu kaikkiin tarvittaviin suuntiin, ja äänteiden erotuskyky on hyvin puutteellinen.
Joitakin sanoja ja ilmauksia pystymme kuitenkin käyttämään. Kiinalaiset ilahtuvat yrityksistämme puhua kiinaa ja antavat siitä ylitsevuotavaa palautetta. Aina meitä ei ymmärretä, mutta silloin voimme käyttää eri kääntösovelluksia. Ne täällä toimivat todella hyvin.
Olen opiskellut kiinaa ennen tänne tuloa muutaman kuukauden ajan ja jatkoin opiskelua uudelleen marraskuussa. Molemmat opettajistamme ovat kiinalaisia. Jatkettuamme opiskelua huomasin, että vaikka paljon on unohtunut, jotain on myös jäänyt mieleen. Suurin haaste on edelleen ääntäminen. Tuntuu, ettei kieli taivu kaikkiin tarvittaviin suuntiin, ja äänteiden erotuskyky on hyvin puutteellinen.
Joitakin sanoja ja ilmauksia pystymme kuitenkin käyttämään. Kiinalaiset ilahtuvat yrityksistämme puhua kiinaa ja antavat siitä ylitsevuotavaa palautetta. Aina meitä ei ymmärretä, mutta silloin voimme käyttää eri kääntösovelluksia. Ne täällä toimivat todella hyvin.
Käytämme arjessa numeroita
ostoksilla käydessämme. Osamme tervehtiä, kiittää ja hyvästellä. Osaamme tilata
ruokaa. Osaamme kertoa, mistä maasta olemme ja ettemme osaa kiinaa.
Vau oletpas aika vaikean kielen valinnut, mutta varmasti todella mielenkiintoisen ja käytännöllisen. Olen itsekin miettinyt kielikurssien aloittamista varsinkin, kun nyt korona-aikaan ei ole paljoa tekemistä, mutta itse ajattelin saksaa tai ranskaa. Kiitos kuitenkin mielenkiintoisesta kirjoituksesta, jossa esittelet tarkemmin kiinan kieltä, todella kiva!
VastaaPoista